60-luvun psykedeelinen musiikki

60-luvun yksi ominaispiirre oli psykedeelinen rockmusiikki, jossa tavoitteena oli pyrkiä musiikin avulla tajuntaa laajentaviin kokemuksiin. Se ja hippiliike etenivät käsi kädessä, ja molempien vaiheisiin kuuluivat enemmässä tai vähemmässä määrin huumausaineet ja niiden kokemushorisonttia muuntavat vaikutukset. Psykedeelisen rockin termi liittyy vahvemmin aikakauteen kuin tiettyyn, yhteen genreen, mutta yhteneviä piirteitä on löydetty.

Yhteistä tunnusmerkistöä

Psykedeeliselle rockille tyypillisiä piirteitä olivat puoliksi melankoliset, puoliksi maaniset melodiat, särjetyt kitarasoundit ja uudenlaiset efektilaitteet. Suurin osa kappaleista oli sanoitettu surrealistisesti (esimerkiksi The Beatlesin Lucy in the Sky with Diamonds), ja sanoissa oli paljon tulkinnanvaraisuutta. Myöhemmin elementeiksi nousivat erilaiset itämaiset elementit, improvisaatiosoolot sekä instrumentaaliset äänimaisemat ja kappaleiden pituus kasvoi huimasti. Psykedeelisen rockin luomiseen osallistuivat myös monet sellaiset yhtyeet, jotka eivät pelkkää psykedeelistä rokkia tehneetkään; Pink Floyd teki psykedeelisen lisäksi progressiivista rockia, Jimi Hendrix erikoistui bluesiin, The Beatles – jota pidetään yhtenä psykedeelisen rockin suurimmista uranuurtajista – tunnettiin ensisijaisesti rock and rollista ja folkrockista. Tämä todistaa lähinnä sen, miten monipuolinen psykerock genrenä on.

Lyhyen aikakauden huippuja

Psykedeelisen musiikin aikakausi oli verrattain lyhyt, jos sitä verrataan monen muun genren elinkaareen. Vain 60-luvulta 70-luvulle kestänyt liike nousi kukkaansa ja sulautui sen jälkeen uudempiin genreihin vain kymmenen vuoden sisällä. Aikakauden huippunimiin kuuluu Jimi Hendrix, jonka nimestä on tehty kolikkopelikin. Moni muukin aikakauden tunnelmaa huokuva kolikkopeli pitää sisällään 60-luvun symboliikkaa ja tunnelmaa. Monet miehen kappaleista olivat niin uusia ja löivät niin syvälle yleisönsä kollektiiviseen tajuntaan, että ne jättivät lähtemättömän jäljen ja selvisivät nykypäivään asti. Nekin, jotka eivät kyseiseen genreen ole perehtyneet, saattavat tunnistaa kuullessaan sellaisia kappaleita kuin Have you ever seen the rain, Light my Fire, ja Break On Through (To the other side).

Psykedeelinen rock

Varsinainen psykedeelisen rockin kultakausi päättyi 70-luvun alkuun, jolloin entisestä psykedeelisestä rockista alettiin puhua space rockin nimellä. Nykyisin psykedeliaefektejä metsästetään elektronisten instrumenttien ja efektisyntetisaattoreiden avulla, mutta varsinaiselle alkuperäiselle ajatukselle uskollisia bändejäkin löytyy. Näitä ovat esimerkiksi Hawkwind, Kingston Wall ja tietenkin Porcupine Tree, joka valitettavasti lopetti toimintansa vuonna 2010. Tulevaisuudessa näemme kuitenkin varmasti uusia, lupaavia bändejä.